Tuon kysymyksen kuulen aika usein, varsinkin silloin kun kerromme, että olemme jälleen menossa samaan kaupunkiin. Miksi? Yksiselitteistä vastausta ei ole, se on vain se jokin.
Vuonna 2011 tapahtui jotain, koska silloin kävimme saarella kaksi kertaa- tuota ennenkin olimme jo käyneet, mutta tuo 2011 oli käänteentekevä. Tuskin ainoastaan sen vuoksi, että hotelli missä olimme kaksi kertaa muodostui ”omaksi” hotelliksemme, vaikkei mikään pieni perhehotelli olekkaan, eikä all inclusive-hotelli vaan periaatteessa aivan tavallinen ranta/kaupunkihotelli. Jostain syystä vain Hotelli Kipriotiksen väki sulatti pohjoiset sydämemme.
Samoihin aikoihin ruoan kanssa omassa keittiössä viettämämme aika oli alkanut lisääntyä ja kreikkalainen keittiö ja sen antimet alkoivat myös kiinnostaa entistä enemmän, samalla kun kotona alkoi kiinnittää enemmän huomiota, mistä ruoan valmistusaineet tulivat ja puolivalmiit einekset poistuivat omasta ruokavaliosta. Kreikassa, Rodoksella valitsemamme hotelli Kipriotis antoi meille tukikohdan, josta lähteä aamulla ja palata illalla – ei siellä vietetty paljon muuten aikaa – aamiainen ja pari kertaa illallinen, muuten reittimme ovat aina vieneet ympäri kaupunkia.
Vuonna 2011 tutustuimme myös Rodoksen rantakadun Danish Cornerin buffaan – ei liian hienoa, ei liian monimutkaista – yksinkertaisisa kreikkalaisia makuja ja tähän ravintolaan ollaan palattu joka vuosi uudestaan – ainakin kertaalleen. Vaikka buffa ei ole monipuolisuudella pilattu ja maut ovat yksinkertaisia – joku tuon ravintolan vetäjissä ja omistajissa ja heidän asenteessaan saa palaamaan aina uudelleen ja uudelleen tuohon ravintolaan.
Rodoksen reissuilta on jäänyt myös mieliin Mythos-olut, jota olen vahingossa kertaalleen kotonakin juonut, mutta sittemmin luvannut, että en koske siihen kuin Kreikassa, minne se kuuluukin. Tottakai olen maistellut myös muut Rodoksella saatavilla olevat kreikkalaiset oluet, ja ennenkuin joku leimaa minut alkoholistiksi, niin kerron, että en kotona juo ollenkaan olutta – vain matkoilla, lomaillessani. Kylmä Mythos ja etelän aurinko, siihen kaipaa mieli aina- varsinkin näin pakkaspäivinä.
Tuon vuoden 2011 jälkeen olemme käyneet Rodoksella 1-2 kertaa vuodessa ja jostakin kumman syystä palaamme sinne aina, ja joka kerta löydämme jotain uutta tai jonkin uuden henkilön, johon tutustua. Yritimme opiskella kreikankieltäkin, mutta kuten paikalliset tuttumme sanoivat – se tulee olemaan vaikeata. Valitettavasti meillä ei ole hirveästi vapaa-aikaa lomien ulkopuolella, joten oma aivokapasiteetti ei ole riittänyt kreikankielen oppimiselle – yamas – pahoittelen. Ja vaikka tässä onkin rantakuva, todellisuudessa on rannalla tullut tuon vuoden 2011 jälkeen vietettyä todella vähän aikaa – meistä on kiva vain kävellä ympäriinsä, kuunnella ja katsella ja välillä pysähtyä ”pitstopille”.
Kaiken tämän vuoksi tämäkin rodokselle.fi sivu on aloitettu. Sitä hallinnoi yritykseni ER-tuki, mutta Rodokselle meidät vie tunne, ei välttämättä järki 🙂 Rodoksen vanha kaupunki on tullut myös tutuksi vaikkei joka vuosi ole jaksanut lähteä sinne kävelemään – joskus on ollut niin kuuma, että yksinkertaisesti ei ole vain jaksanut lähteä….. lomalla kun voi valita.
Saa nähdä mitä uutta Rodos antaa 2018.
